Karppaajan Mansikkakakku (gluteeniton & sokeriton)

Meille oli tulossa vieraita Norjasta, ja jotain kahvihyvää oli leivottava. Koska tarjosimme vieraillemme myös päivällisen, niin kahvipöytään ei tarvinnut leipoa sen seitsemää sorttia. Tyttäremme synttäreiden jälkimainingeissa olen syönyt sokeriövereitä päivittäin (mm. ylimääräiset keksit ovat poltelleet kaapissa aivan liikaa...), joten päätin tehdä sokerittoman kakun, niin hullulta kuin se kuulostaakin. 

Olen leiponut aiemminkin ekokakkuja ja -leivoksia, mutta niissä on ollut makeutuksena banaania, taateleita, vaahterasiirappia, tai muuta puhdasta hiilaria. Tässä kakussa ei ole mitään muuta makeutusta kuin karppisokeria, jossa on siis hiilaria (sokeria) tasan nolla! Oman sokerini ostin Prismasta. 

Karppisokerin maku muistuttaa xylitolia - siinä on sellainen "viileä" sivumaku. Yllätyin karppisokerin leivontaominaisuuksista; se vaahtoutui hyvin! Taikinasta tuli paksua, melko vaahtomaista, ja todella maukasta! Karppikakku kypsyi melko hitaasti, joten paistaessa kannattaa olla tarkkana - kakun pinta kärtsähtää helposti. Kakku uunista ulos heti kun se on kypsä.

Leivoin kakun mantelijauhoista; vaihtoehtona olisi ollut esim. kookosjauho. Kakusta ei tullut lainkaan rakeista, mitä mantelijauhoon tehdyt leivät usein ovat, ja siitä plussaa. Valmistin kakun jo edellisenä päivänä, ja pidin sitä yön yli jääkaapissa. Jäähtyneenä ja kylmänä kakun siirtäminenkin oli helppoa - ei murenemisongelmia. 

Kuorrutin kakun tuorejuusto-voiseoksella + mansikoilla. Seuraavalla kerralla aion kostuttaa kakun ennen tarjoilua, ja kakun päällehän voi laittaa tuorejuusto-voiseoksen sijaan vaikka kermavaahtoa! Ja jos kakusta haluaa vaalean, niin jättää vain taikinasta kaakaojauheen veks.

Kakku oli maukas, vaikka olin alkuun skeptinen. Sitä kehuttiin ja santsattiin, ja jopa miehet pitivät siitä. Myös 1-vuotias tyttäremme söi innoissaan parikin palaa omin pikkuisin sormin... :D Suosittelen! Ohjeen bongasin täältä.

KARPPAAJAN MANSIKKAKAKKU

1,5 dl karppisokeria

3 kananmunaa

150 g voita

2 dl manteli- tai kookosjauhoa

2 rkl kaakaojauhetta

1 tl aitovaniljaa

2 tl leivinajauhetta

Sulata ja jäähdytä voi. Vatkaa munat ja karppisokeri vaahdoksi. Lisää jäähtynyt voi muna-karppisokeriseokseen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää varovasti taikinan sekaan. Tarkista makeus ja lisää tarvittaessa karppisokeria. Levitä taikina leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan ja paista 180 asteessa uunin alatasolla 25 minuuttia. Kakku palaa herkästi, joten tarkkaile kakkua paiston loppuvaiheessa. Anna kakun jäähtyä vuossa ja irrota kakku vuoasta vasta jäähtyneenä.

Kuorrute:

200 g tuorejuustoa

50 g voita

2-3 rkl karppisokeria

(1 tl marjajauhetta, jos haluat kuorrutteeseen väriä)

Vatkaa huoneenlämpöiset ainekset vaahdoksi sähkövatkaimella. Tarkista makeus ja lisää tarvittaessa karppisokeria. Levitä seos jäähtyneen kakun päälle ja koristele kakku tuoreilla mansikoilla.

1-vuotiaan My Little Pony -kakku

Pitkän ja vaikean pohdinnan jälkeen päädyin koristelemaan tyttäremme 1-vuotiskakun My Little Pony -figuurilla! Tämä siksi, että minikokoinen poni oli niin suloinen, ja sen avulla minun ei tarvinut alkaa väkertämään pääkoristetta itse.

Kuten aiemmin kerroin, pohdinnassa oli myös kakun 100 % ruusupursotuskoristelu. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että koko kakun koristelu ruusupursotuksella 1-vuotiaalle on vaan liian tuhtia. Etenkin kun tyttäremme on herkkä, pieni tutkimusmatkailija.

Päädyin yhdistelemään koristelussa ns. perinteisempää koristelua (sileä kermakuorrute) ja modernimpaa ruusupursotusta. Tämän vuoden trendinä on tehdä kakun päälle koristeseppele, joten värjäsin osan kermasta pienellä määrällä pinkkiä karkkiväriä, ja tein haalean roosalla kermalla isot ruusukkeet seppeleen muotoon kakun päälle. Käytin tavallista kermaa & vaniljakreemijauhetta, joten lopputulos ei ollut yhtä jämäkkä kuin testikakussa. Kakku tuli kuitenkin syötyä päivän aikana, ja koska ruusukkeet olivat vain kakun pinnassa, niin niiden kestävyys riitti hyvin.

Ruusukkeet valmiina!

Kermaruusukeseppeleen keskelle iskin ponin ja muutaman pinkin karkin ponia tukemaan - sen jalat kun ovat sellaisessa asennossa, että tasaisella seisominen ilman tukea oli hataraa!

Kakun leivoin tavalliseen tapaan, tällä kertaa kuudella kananmunalla - kakku riitti hyvin 25 syöjälle.

Ostin koristelua varten myös uuden tyllan, Wiltonin M1:n, jota on ylistetty ruusupursotusten teossa. Sillä saikin tehtyä huomattavasti paremmat ruusukkeet kuin tavallisella (IKEAn) tyllalla.

Täytin ponikakun itsetehdyllä omenahillolla & Sallisen vaniljakreemillä, ja kakku sai kovasti kehuja sekä ulkonäöstä että mausta. Valitettavasti en ehtinyt kuvaamaan kakkua kuin nopeasti koristelun lomassa, ja pääkuvassakin komeilee 5-vuotiaan pikkuseuraajan sormet! :D

Jos haluat olla nopea ja saada silti näyttävän kakun, niin suosittelen koko kakun ruusupursotusta. Se nimittäin tuli koristeltua huomattavasti nopeammin kuin tämä sileäpintainen kermakakku. Toki, jos kerman vain sutaisee pintaan, niin se käy nopeasti, mutta halusin pinnan olevan täydellisen sileä, ja sehän vei aikaa. Lopputulos oli kuitenkin bueno.

Ruusupursotus

Mietin kuukausi sitten millaisen kakun tekisin tyttäremme 1-vuotispäiville. Fantasiakakut ovat liian lällyjä, ja ruusupursotukset ovat näyttäneet muiden kuvissa niin upeilta, että oli pakko kokeilla ruusupursotusta.

Ruusupursotustekniikalla tehdyt kakut ovat mahtavia ja luulisi, että ne ovat vaikeatekoisia, mutta testikakku olikin yllätys: pursotus on todella helppotekoinen! 

En ottanut kuvia itse pursottamisesta, sillä netti on pullollaan ohjevideoita ja jo valmiita sivuja, hyvänä erimerkkinä tämä. 

Se on kerrottava, että pursotuksen alle kannattaa laittaa ohut kerros kuorrutetta, joka sitoo irtomuruset ja pitää pursotuksen paikallaan. Oikaisin hieman testikakussa ja jätin ohuen kermakerroksen veks - sehän näkyy alla olevassa kuvassa, kun pursotuksen lomasta vilkkuu kakkua. Kun sivelee alle ohuen kuorrutekerroksen, niin lopputulos on siistimpi ja alta kajastaa valkoista!

Kannattaa kiinnittää huomiota pursotuksen aineksiin. Normikermalla ei valitettavasti aikaansaa riittävän pysyvää pursotusta, vaikka se on sisällöllisesti parasta - ilman E-koodeja ja sakeutusaineita. Lisäksi kerman sekaan kannattaa laittaa jotain pitoainetta, esim. tuorejuustoa, rahkaa, ja/tai kreemijauhetta. 

Selasin monia ammattilaisten blogeja ja päädyin tällaiseen mixiin:

RUUSUPURSOTUSKUORRUTE:

(3 munan / 6 munan kakku)

1 prk / 2 prk Flora Vispiä

50 g / 100 g maitorahkaa

1 rkl / 2 rkl vaniljakreemijauhetta (esim. Sallisen)
1,5 tl / 3 tl sokeria

Vatkaa kerma kevyeksi vaahdoksi, lisää maitorahka & vaniljakreemijauhe (siiivilöiden) + sokeri. Vatkaa jämäkäksi vaahdoksi, kaada seos pursotinpussiin ja pursota kakku.

Valitettavasti en muista sivustoa, josta tuon ohjeen bongasin. En löytänyt sitä edes uudestaan pikaisella googlauksella, mutta tuolla tuli todella pitävä pursotusmassa, jota myös vieraat kehuivat. Kuorrute ei ollut liian ätläkkää, ja ruurupursotus kesti hyvin jopa pakastamisen!

Testikakun väliin laitoin ihan tavallista hilloa, jota on jääkaappi pullollaan: omenaa ja mansikkaa. Laitoin väliin myös vaniljakreemiä (samasta Sallisen jauheesta), mikä toimi hillojen kanssa erinomaisesti. Nythän on trendinä täyttää kakut erilaisilla mousseilla, mutta minusta ne ovat työläyteensä nähden turhia ja mauttomia. 

Kerron sitten seuraavaksi millaiseen täytekakkuun päädyin ja tuliko siihen lainkaan ruusupursotusta! :)

Testikakun välissä oli omena- ja mansikkahilloa kera vaniljakreemin, namskis!

Kokeilkaa ihmeessä ruusupursotuksia kesän juhlakakuissa - näyttävää ja helppoa!